MirkaVainikka Vahvasti lähellä.

Huumehoito Suomessa - Suomen malli vientituotteeksi?

 

Puheenvuoro 9.5.2019:

Huumehoidon tilanne Suomessa, Mirka Vainikka

 

On ilo ja kunnia saada toivottaa teidät tervetulleeksi tähän seminaariin. Luvassa on mielenkiintoisia näkökulmia huumehoitoon Suomessa. Tervetuloa pohtimaan kanssamme, mikä on Suomen huumehoidon tilanne. Tervetuloa, STM:n neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, valtakunnansyyttäjä Leena Metsäpelto ja Helsingin psykiatria- ja päihdekeskuksen johtaja Mikko Tamminen.

Haluan haastaa teidät jokaisen puhumaan siitä, miten mielikuvat ja digimediat vaikuttavat huumekeskusteluun Suomessa ja mitä nyt pitäisi tehdä huumehoidon hyväksi. Huumehoitojen palveluvalikko on laajentunut, ja hienoja uudistuksia on saatu aikaiseksi. Pitkiä laitoshoitoja ei kuitenkaan enää ole tarjolla ja hoidon laatu vaihtelee eri alueilla.

Huumetyön kannalta orientaatio toipumisessa on hyvä lähtökohta. Jos minulla olisi valta, järjestäisin huumehoidot toipumisorientaatio-poluille. Tekisin omat polut huumeriippuvaiselle ja riippuvaisen läheiselle. Toivoisin polun varrelle monipuolista palveluvalikkoa lain hengen mukaisesti. Huumehoidossa on palveluaukkoja ja eriarvoisuutta hoitoonpääsyssä. Etenkin huumeiden käyttäjien läheisten ja nuorten huumeriippuvaisten on vaikea saada yhteiskunnan tukea. Huumehoito ei juuri nouse Suomessa otsikoihin. Poikkeuksena mainittakoon Tampere, joka uudisti hoitojaan rohkeasti.

Portugalin mallista keskusteltaessa mainitaan helposti huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen. Miksi emme puhu hoitopalveluiden kehittämisestä Portugalin mallin mukaisesti?

Yleensäkin huumekysymyksestä saa usein virheellistä tietoa. Ihan kuin meillä rangaistukset olisivat kovempia ja tuomiot vaikuttaisivat pitkälle ihmisten tulevaisuuteen. Näin ei ole. Kysymys liittyy ennemmin siihen, miten viranomaistietoja kootaan ja käytetään.

Kokemuksesta tiedän, että moni huumekuntoutuja on löytänyt paikkansa yhteiskunnassa niin hoitoaloilla kuin muuallakin. Suomalainen hyvinvointimalli turvaa periaatteessa yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi koulutuksessa ja hyvinvoinnissa. Hyvinvointimallia ei saa huumehoidon saatavuuden takia sirpaloida tai purkaa. Huumekysymykseenkin liittyviin eriarvoistumis-, syrjäytymis- ja köyhyyskysymyksiin löydetään parhaiten vastaukset yhdessä, hyvinvointimallia vaalimalla.

Toimiva suuri kokonaisuus koostuu pienemmistä kokonaisuuksista. Hyvinvointi-, mielenterveys- ja päihdetyön lakiuudistusten lisäksi on pysähdyttävä huumekysymyksen äärelle. Miksi huumehoitoa kritisoidaan? Mikä on muuttunut 1997 hyväksytyn huumestrategian jälkeen? Monia yksityiskohtia on viilattu. Silti kokonaiskeskustelu on syytä käydä ja tehdä linjaukset tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita ajatellen.

Katsotaan nyt eteenpäin. Aivan kuten tehtiin yhdeksänkymmentäluvun lopulla. Viestini tästä salista hallitustunnustelija Rinteelle ja tuleville hallituspuolueille on, että ehkäisevän päihdetyön verkosto ja huumetyöryhmä haluavat uuden huumestrategian hallitusohjelmaan. Kehitetään tällä hallituskaudella Suomen malli!

Nyt on aika pohtia huumekysymystä ja keskustella asiaan liittyvistä haasteista huippuasiantuntijoidemme kanssa.

Antoisaa, ajatuksia herättävää seminaaria.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JudeVihervaara1 kuva
Jude Vihervaara

Kommentoidaan nyt tätäkin avausta, vaikka Mirka Vainikka ei itse milloinkaan ryhdy keskustelemaan kommentoijien kanssa, vaan tyytyy heittelemään mielipiteitään norsunluutornistaan. Olisi paljon hedelmällisempää käydä keskustelua dialogina, mutta siihen tarvitaan myös vastapuolelta muutakin kuin keskustelun aloitus.

Mutta itse asiaan – koko päihdekeskustelussa nähdään laittomien päihteiden käyttäjät vain ja ainoastaan päihdeongelmaisina. Tässäkin avauksessa puhutaan huumeriippuvaisista ja heidän läheisistään, mutta entä jos huumausaineiden käyttäjä ei olekaan millään tavalla riippuvainen, vaan käyttää jotain laitonta päihdettä vain toisinaan ja muuten elää aivan tavallista elämää – huolehtii työstään, perheestään ja lapsistaan. Tämän kaltaisia laittomien päihteiden käyttäjiä on Suomessa kymmeniä tuhansia.

Toisin kuin Vainikka väittää, tuomiot käyttörikoksista ovat rikoksen vakavuuteen suhteutettuna mielivaltaisia, erittäin kovia ja pitkään vaikuttavia. Käyttörikoksesta voi saada todella haitallisen leiman otsaansa, joka vaikuttaa henkilön elämään paljon pitempään, kuin esimerkiksi rattijuoppous, murtovarkaus tai katuväkivalta.

Kyseessä on kuitenkin uhriton rikos, jolla ei sellaisenaan ole vaikutusta muihin ihmisiin. Toki ihminen saattaa aiheuttaa siinä haittaa omalle terveydelleen, mutta jokainen meistä saa iskeä itseään vaikka kirveellä polveen ja siitä ei seuraa mitään rangaistusta, jos tilanteessa ei aiheuteta mitään vaaraa sivullisille.

Mitä jos aloitetaan tekemällä selvä ero päihdeongelmaisen ja satunnaisesti päihteitä käyttävän välille. Ihminen, joka joskus ottaa taikasieniä tai käyttää välillä kannabista, ei eroa lainkaan sellaisesta, joka saattaa illalla television ääressä juoda muutaman oluen tai puoli pulloa viiniä. Keskitytään ongelmakysymyksessä ihan oikeasti niihin, joille päihteet muodostavat ongelman. Eikä heidänkään kohdalla rankaiseminen ole ratkaisu mihinkään. Rankaisua tarvitaan vasta sitten, kun tapahtuu jotain ihan oikeasti rikollista – myynti, valmistus, välittäminen nuorille ja ajoneuvojen ajaminen päihtyneenä ovat oikeasti rikoksia, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa muille ihmisille, mutta ei yksittäisen ihmisen satunnainen käyttö.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

"Mitä jos aloitetaan tekemällä selvä ero päihdeongelmaisen ja satunnaisesti päihteitä käyttävän välille. Ihminen, joka joskus ottaa taikasieniä tai käyttää välillä kannabista, ei eroa lainkaan sellaisesta, joka saattaa illalla television ääressä juoda muutaman oluen tai puoli pulloa viiniä."

Mutta kun tämä ei ole IHRyläisten ja muiden Torsti Koskisen perillisten mukaan mahdollista. Joko olet raivoraitis (siis laittomien päihteiden suhteen, viinaa saat vetää hamaan hautaan asti) tai narkomaani, harmaan sävyjä ei ole.

Käyttäjän MirkaVainikka kuva
Mirka Vainikka

Itse en kyllä väitä, etteikö käyttäjiä ole erilaisia. Myös toipua voi, vaikkei raitistuisikaan. Hyvä kysymys onkin, mitä on toipuminen.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta Vastaus kommenttiin #5

Kuten alkoholin niin myös huumeiden kanssa on erilaisia käyttötapoja alkaen täysraitiudesta ja päätyen kuolemaan johtavaan alkoholismiin tai huumausaineriippuvuuteen. Myös riippuvuuden asteessa on eroja. Vaikka ei olisikaan varsinainen riippuvainen, niin silti käyttö voi olla riskialtista ja riskirajoilla.

Erilaiset käyttötavat ja käyttömäärät omaavat henkilöt tarvitsevat erilaisia palveluita ja heihin kohdistuvat haitat ja riskit ovat hieman erilaisia, aivan kuin alkoholinkin suhteen. Saunaoluen pari kertaa viikossa juova on hyvin erilainen pari pulloa viinaa päivässä juovaan alkoholistiin verrattuna. Samoin silloin tällöin kaveripiirissä "pössyttelevä" eroaa hyvin paljon päivittäin "rännäävästä" narkkarista.

Näiden väliin jää suuri joukko erilaisia käyttötapaja ja käyttömääriä. Eroaako huumausaineiden viikonloppukäyttäjä paljoakaan säännöllisesti viikonloppuna "ryyppäävästä". Jos ryyppäät joka viikonloppu aivan "perseet" niin ajanmittaa riski ajautua alkoholismiin tai enemmän ja vähemmän suurempiin terveysongelmiin ja haittoihin kasvaa, samoin on huumausaineidenkin kanssa. Siinä missä alkoholisti tai varsinainen narkomaani tarvitsee mieluiten käytön täydellistä lopettamista ja usein laitoshoitoa avuksi lopettamiseen ja toipumiseen niin riskirajoilla käyttävät tarvitsisivat apua ja tukea käytön vähentämiseksi tai lopettamiseksi. Kohtuukäyttäjät tuskin tarvitsevat mitään apua, vain tietoa ja "turvallisen" päihteen.

Mutta mitä on toipuminen: En osaa vastava. Ehkä oikea vastaus on että päihdeongelmallinen (niin riippuvaiset, päihteissä agressiiviset ja asioitaan sotkevat kuin terveyttänsä vaarantavat) henkilöt saavuttavat "tasapainon" suhteessa päihteisiin ja elämänhallintaan. Tämä tasapaino on erilainen eri ihmisillä. Alkoholistille joka ratkeaa heti juomaan ryypyn saatuaan on tasapaino tila täydellinen raittius ja pysyminen erossa alkoholista, samoin varsinaiselle narkomaanillekin huumeiden suhteen (ja myös alkoholin). "Känniraivareita" saavalle pidättäytyminen humalahakuisesta juomisesta mahdollistaa tasapainotilan vaikka saunaoluen tai pikkupöhnän silloin tällin ottaisikin, huumausaineiden viihdekäyttäjälle käytön pitämisen kohtuullisena ja pidättäytymällä käyttämästä arvaamattomia tai tuntemattoa aineita (esim. vaarallisen muuntohuumeet tieten tai tiemättä).

Toipuminen on kun päihdeongelmallinen saavuttaa vakaan "tasapainotilas" suhteessa päihteisiin ja elämänhallintaan, riskit ja terveyshaitat huomioiden.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Mitä jos kuitenkin ensin laitetaan kuntoon suomen ala-arvoinen perhepolitiikka eli palautetaan suomeen lainmukainen lastensuojelu ,nuorisopalvelut,sosiaaliturva ja terveydenhoidonpalvelut,jotka on karsittu 1990 asti.SDP:n Filatovin paranneltu ilmaistyömalli eli aktiivimalli ei sekään tuottanut tulosta.

Kun huostabisnekseen laitetaan veronmaksajien rahaa yli 1,4 miljardia vuosittain ja suomessa elää 120 000 lasta syrjäytymistä odottaen,niiden 100 000 pojan ja nuoren miehen alun lisäksi,niin jospa se veronmaksajien raha laitetaan SINNE MISTÄ MAKSETAANKIN:LAINMUKAISIIN PALVELUIHIN.Kodittomat perheet 400-500 kpl.nuoret,ikä-ihmiset vailla kotia jne.Miltei 600 000 ULOSOTOSSA.

Jospa sitten katsotaan kalliin varhaisen puuttumisen sijaan,mitä tapahtuu kun es.lapsi saa yli 8000 eurolla(jonka huostabisneksessä halvimillaan maksaa lapsen ulkoistaminen)kuukaudessa lainmukaisia tukitoimiaan,jotka nyt on lakkautettu suurimmassa osassa suomea.

Huumeongelmat ovat SEURAUSTA EIVÄT SYY.Paljonko seminaareihin uppoaa rahaa,kun huumeongelmat kasvavat?Entäpä lastensuojeluun upotettavat miljardit,kun ongelmat vain lisääntyvät?Suomessa on lisätty sos.viranomaisten määriä ja rahaa jaettu suokuokalla,mutta ei,ongelmat perheille ja huostanottobisnes paisuvat kuin pullataikina,ja rouvakerhojen kulut ja virat vaan lisääntyvät perheillä tehtävissä bisneksissä.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

"Portugalin mallista keskusteltaessa mainitaan helposti kannabiksen käytön rangaistavuuden poistaminen. Miksi emme puhu hoitopalveluiden kehittämisestä Portugalin mallin mukaisesti?Yleensäkin huumekysymyksestä saa usein virheellistä tietoa. Ihan kuin meillä rangaistukset olisivat kovempia ja tuomiot vaikuttaisivat pitkälle ihmisten tulevaisuuteen. Näin ei ole. Kysymys liittyy ennemmin siihen, miten viranomaistietoja kootaan ja käytetään."
Mirka Mirka, kyllä täällä Etelä-Euroopassa on aivan erilainen tilanne kuin Suomessa, siellä käyttörikoksesta kiinni jääneen koti yleensä myllätään ja h-merkintä pysyy poliisirekisterissä jopa 20v minilexin mukaan.
Eikä Portugalissa ole vain kannabiksen käytön rangaistavuudesta luovuttu, vaan kaikkien huumeiden osalta. Käyttäjiä ei myöskään poliisit "kevätsiivouksissa" etsi, ongelmakäyttäjät jotka esim rikkoo lakia varastelulla poliisi vie monialaisen paneelin eteen, joka päättää mitä tehdään, jos poliisi näkee vaikka kannabiksen käyttöä puistossa, eikä se häiritse esim lapsiperheitä, ei siihen tulla puuttumaan.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

"Yleensäkin huumekysymyksestä saa usein virheellistä tietoa. Ihan kuin meillä rangaistukset olisivat kovempia ja tuomiot vaikuttaisivat pitkälle ihmisten tulevaisuuteen. Näin ei ole. Kysymys liittyy ennemmin siihen, miten viranomaistietoja kootaan ja käytetään."

Suomessa on suhteellisen kovat tuomiot huumausainerikoksista, erityisisti pienten myyntimäärien hallussapidosta tai myynnistä. Muutaman kymmenen gramman eristä kovempia huumausaineita tuomitaan jo ehdollisia vankeustuomioita. Myöskin käyttörikosrangaistus on olemassa ja sen oheisseuraamukset. Huomioitavaa on että käyttörikosrangaistuksen oheisseuraamukset (kotietsinnät, lastensuojeluilmoitukset, koulu- ja työpaikkojen menetykset, H-merkintä, ajokorttiasiat jne) ovat itse varsinaista yleisesti määrättyä sakkorangaistusta merkittävämmät. Tämä on johtanut mm. siihen että esimerkiksi yliannostus- tai epileptiakohtausten ei soiteta tarvittaessa ambulanssia vaan hoidetaan kaveria itse tai jätetään hoitamatta, samoin huumeidenkäytöstä ei mainita sanallakaan lääkärien vastaanotolla, vaikka lääkkeiden haitta- ja yhtaisvaikutuksia arvioitaessa se olisi tärkeää.

Huumausainerikostuomio vaikuttaa useita vuosia eteenpäin jos haluaa työskennellä tai opiskella alalla jossa vaaditaan rikosrekisteriote, samoin tieto huumauaineidenkäytöstä sulkee osan psykiatrisista palveluista pois, samoin mahdollisuuden tehokkaaseen kivunhoitoon, oikeassa tarpeessa.

Noin 300 ihmisen erityislupa kannabikseen on Suomessa suurempi kysymys ja ongelma kuin Meksikon huumesodan 100.000 kuollutta tai Yhdysvaltain opioidiongelma, ainakin Kelan, Valviran ja kivunhoidon ammattilaisten mielestä.

Huumausaineen käyttörikos on yleensä sakkojuttu. Rikoksena ja rangaistusseuraamuksiltaan se on verrattavissa vähäistä suurempaan ylinopeuteen. Jos joku saa ylinopeussakot liikenteessä niin sitä ei pidetä edes rikoksena tai mitenkään vakavana tekona. Jos saa käyttörikossakot esimerkiksi ekstaasin käyttämisestä niin pahimmillaan tehdään kotietsinsä, tehdään lastensuojeluilmoitus, työpaikan ja koulupaikan kanssa voi tulla seuraamuksia, ajokorttiasioiden kanssa tarvitsee olla tarkkana jne. Huumausaineiden käyttäjään, vaikka vain kohtuulliseen viihdekäyttäjään suhtautuminen seuraamuksiltaan viranomaistaholta on lähempänä suhtautumista tuomittuun pedofiiliin kuin ylinopeussakkojen saajaan, vaikka kyseessä on kuitenkin yleensä muutamalla päiväsakolla rangaistava teko.

Saamalla tuomion pahoinpitelystä nakkikioskijonossa on pienemmät seuraamukset ja vähäisempi leimaavuus kuin jäämällä kiinnni "sauhuttelusta".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset